Kenelle tätä ei ole tehty
Suurin osa yhteydenotoista tulee yrityksiltä, joilla ei ole vielä mitään prosessia, jota parantaa.
Jos koko toiminta on yhden ihmisen päässä eikä sitä ole koskaan kirjoitettu mihinkään, järjestelmä ei luo rakennetta tyhjästä.
Se laittaa järjestykseen sen, mikä on jo olemassa – ei keksi sitä, mitä ei ole.
Toinen ryhmä, jolle tämä ei sovi, on nopeasti skaalautuvat kasvuyritykset, jotka vaihtavat toimintamalliaan kuuden viikon välein.
Järjestelmän asetukset ja automaatiot on rakennettu tietyille toistuville tilanteille, ja jos tilanteet muuttuvat koko ajan, asetuksia joutuu säätämään yhtä usein kuin niistä on hyötyä.
Kolmas ja kaikkein selkein ei-ryhmä ovat yritykset, jotka etsivät ratkaisua siksi, että joku ulkopuolinen on käskenyt.
Jos hanke lähtee liikkeelle siitä, että rahoittaja, emoyhtiö tai konsultti on sitä vaatinut, käyttöaste jää tyypillisesti alle kolmanneksen ja kuuden kuukauden kuluttua koko järjestelmä on hylätty.
Tämä näkyi suoraan luvuissa: yrityksissä, joissa hankkeella oli oma sisäinen vetäjä, jatkoi 87 prosenttia vuoden loppuun, kun taas ilman omaa vetäjää luku oli 31 prosenttia.
Neljäs ryhmä on alle kolmen hengen liikkeet, jotka eivät tee toistuvia töitä lainkaan.
Esimerkiksi kausiluonteinen tapahtumatuottaja tai yksittäisiä projekteja tekevä suunnittelija ei hyödy toistuvien prosessien hallinnasta, koska hänen työssään ei ole toistuvia prosesseja.
Hän tarvitsee laskutusohjelman ja kalenterin, ei tuotannonohjausta.
Viides ryhmä, joka kannattaa jättää väliin, on yritys, joka on juuri nyt keskellä omistajanvaihdosta tai sukupolvenvaihdosta.
Kun omistajuus on auki, kukaan ei ole valmis sitoutumaan työtapojen muutokseen, ja hanke jää roikkumaan keskeneräisenä.
Tampereen seudulla tämä on yllättävän yleinen tilanne: Tilastokeskuksen mukaan Pirkanmaalla oli vuonna 2024 noin 1 400 yritystä, joissa omistajan ikä ylitti 60 vuotta.
Kuudes ryhmä on ne, jotka haluavat järjestelmän korvaavan ihmisen.
Sitä se ei tee, eikä siihen ole tarkoitettukaan.
Jos lähtökohta on, että väkeä voidaan vähentää kolme kappaletta heti käyttöönoton jälkeen, pettymys on varma – esimerkiksi Tilausmetallissa henkilöstömäärä on pysynyt samana koko ajan, mutta sama väki tekee nyt enemmän.
Yksi ryhmä ansaitsee vielä maininnan: yritykset, joiden liiketoiminta on vahvasti säädeltyä ja joissa jokainen prosessin muutos vaatii viranomaisen hyväksynnän.
Lääketeollisuudessa tai elintarvikkeiden alkutuotannossa tällainen kevyt käyttöönotto ei yksinkertaisesti toimi, koska dokumentaatio- ja hyväksyntäketjut ovat liian pitkiä.
Heille sopiva ratkaisu on raskaampi ja hitaampi, eikä tämä yritä olla sitä.
Kaikkein tärkein raja kulkee kuitenkin siinä, onko yrityksellä oma ihminen, joka omistaa muutoksen.
Ilman sitä ihmistä mikään muu tässä ei toimi, ja se on ainoa ehto, jota emme ole valmiita joustamaan.
Tampereen seudulla on tällä hetkellä noin 22 000 yritystä, joista kolmanneksella on alle kymmenen työntekijää – kaikille heistä tämä ei ole tarkoitettu, ja se on täysin kunnossa.
Sen sanominen ääneen on rehellisempää kuin myydä kaikille.